Pasi.fi

Lähetin äsken Keskisuomalaiseen oheisen mielipidekirjoituksen vastineena Jenny Lindborgin tänään julkaistuun kirjoitukseen Feminismiä työelämään. Aiemmasta oppineena varmistin tällä kertaa mm. sen, että vastineeni on lyhyempi kuin alkuperäinen kirjoitus, tässä tapauksessa allekirjoitukset huomioiden yli sadalla kirjaimella. Ehkäpä sitä ei leikata niin paljon, jos se satuttaisiin vaikka julkaisemaan.

(more…)

Lähetetty 9.11.06 Keskisuomalaiseen:

Nimimerkki “Scatman Laukaa” (Ksml 9.11.06) kiinnitti aivan oikein huomiota siihen, että korruptiota ei juuri ole niissä maissa, joissa naisilla on äänioikeus. Selitys on huomattavasti parempi kuin korruptiotutkimuksen tekijöiden tekemä korruption yhdistäminen köyhyyteen, joskin silti hieman puutteellinen. Yleisemmin voidaan sanoa, että edistynyt demokratia vähentää korruption todennäköisyyttä. Tutkijoiden virheen voi ymmärtää, sillä epädemokraattisuus lisää korruption ohella köyhyyden todennäköisyyttä.

Havaijilainen emeritusprofessori R.J. Rummel on pitkään tehnyt ansiokasta tutkimusta demokratian vaikutuksista. Hänen mukaansa demokraattiset valtiot eivät ainoastaan ole rikkaimpia ja vähiten korruptoituneita, ne myös käyvät vähiten sotia. Keskenään demokraattiset valtiot eivät käytännössä sodi lainkaan! Prof. Rummel pitää tutkimuksistaan aktiivisesti blogia osoitteessa http://freedomspeace.blogspot.com/, jossa hän myös ottaa kantaa aihetta sivuaviin ajankohtaisiin tapahtumiin, kuten juuri äskettäin tähän korruptiotutkimukseen.

Demokratian ja tasa-arvon edistäminen kehittyvissä maissa pitäisi näin ollen olla tärkeimpiä prioriteettejamme. Köyhyyden ja korruption ongelmia voidaan yrittää lievittää, mutta ne eivät poistu ennenkuin niiden taustalla piilevät perusongelmat on ratkaistu. Esimerkiksi korruptiota ei poista rikastuminen, jos esimerkiksi yrityksen perustaakseen on täytettävä sata lomaketta ja tavattava lähes yhtä monta viranomaista. Tällöin ainoastaan lahjukset nousevat, mikä entisestään heikentää köyhimpien asemaa.

Lisäys 13.11.: Kirjoitus julkaistu sunnuntain Keskisuomalaisessa, joskin toimitus on katsonut aiheelliseksi poistaa linkin Rummelin blogiin. Muuten, Johan Norberg julkaisi eilen blogissaan Christine Bowersin tekemän käppyrän, joka sopivasti vahvistaa yo. kirjoitukseni kaksi viimeistä lausetta:

Tämän kirjoituksen inspiraationa toimii Heini Eräsalon 18.8. Keskisuomalaisessa julkaistu mielipidekirjoitus. Aion lähettää kirjoituksen sekä Ksml:een että Aamulehteen.

Vapaus on voimamme

Heini Eräsalo kirjoitti yleisönosastolle Hollannin pedofiilipuolueesta, jonka kieltämistä hän toivoi ja olipa nettiadressinkin avannut sitä varten. Uunituoreena isänä olen Eräsalon kanssa erittäin samaa mieltä lasten oikeuksista. Itse saattaisin kohdella pedofiileja lähestymistavalla, johon liittyvät vahva kuparilanka, lyhtypylväs ja syyllisten sukuelimet. Eräsalon poliittisista näkemyksistä minun on kuitenkin jätettävä eriävä mielipide.

Haagin käräjäoikeuden päätös sallia kyseisen puolueen perustaminen mm. sananvapauden nimissä oli aivan oikea. Jos me aiomme elää demokraattisessa yhteiskunnassa, emme voi lähteä kieltämään poliittista järjestäytymistä edes valikoiden, vaikka joidenkin poliittiset päämäärät olisivat kuinka vastenmielisiä tahansa.

Jos kiellämme yhden ryhmän, voimme aivan yhtä hyvin kieltää toisenkin. Sitten emme enää elä demokratiassa. Olisivatko seuraavana tulilinjalla kenties homot tai vääräuskoiset? Kenellä voisi olla oikeus päättää, mitkä näkemykset ovat sallittuja ja mitkä eivät? Haluaisiko Eräsalo kenties itse kuulua tällaiseen sensuurineuvostoon?

Demokraattiseen prosessiin kuuluu se, että äänestäjät päättävät puolueiden ja ehdokkaiden esittämien ajatusten keskinäisestä paremmuudesta. Minun on vaikeaa kuvitella, että Hollannissakaan pedofiilipuolue saisi valtavaa äänivyöryä tai edes ylittäisi parlamentin äänikynnystä. Kuitenkin, millä oikeudella Eräsalo on lähdössä päättämään hollantilaisten äänestäjien puolesta, mikä heille on parasta? Pelkääkö hän, etteivät he itse osaa tehdä oikeita päätöksiä?

Pedofiliaan suuntautuneiden ihmisten järjestäytymisessä puolueeksi voidaan nähdä muuten ainakin yksi hyvä puoli: kaikki julkiseen toimintaan osallistuvat ovat erittäin suurella varmuudella kaikkien muiden tarkassa ja jatkuvassa syynissä, eikä heillä tule olemaan mitään mahdollisuuksia toteuttaa rikollisia taipumuksiaan. Tiedä kuinka monta lasta he näin toimimalla pelastavatkaan itseltään.

Huolestutaan vasta sitten, jos pedofiilipuolue oikeasti menestyy. Silloin jossain on jokin pahasti vialla. Poliittinen vapaus on kuitenkin yksi niistä voimavaroista, joilla olemme rakentaneet vauraan ja hyvinvoivan yhteiskunnan, verrattuna vaikkapa moniin epävapaisiin maihin. Älkäämme luopuko siitä vapaudesta.

Pasi Matilainen
Jyväskylä
www.pasi.fi

Päivitys 5.9.06: Ainakaan Keskisuomalainen ei kirjoitustani julkaissut, Aamulehdestä vaikea sanoa. Mutta yksi kansanedustajaehdokas puolestaan tarttui aiheeseen. Hieno homma Riitta, onneksi et todellakaan ollut kaikkien blogaajien ehdokas.

Kirjoitin Keskisuomalaisen pääkirjoituksesta 2.5.2006 tuohtuneena seuraavanlaisen mielipidekirjoituksen kyseiseen sanomalehteen. Ilmoitan tässä, mikäli huomaan kirjoitukseni julkaistun jonain päivänä.

Päivitys 04.05.06: Kirjoitus julkaistiin tämän päivän Keskisuomalaisessa nähdäkseni käytännössä muokkaamattomana.

Lain noudattaminen kohtuutonta?

Pääkirjoituksessanne (KSML 2.5.2006) esitätte, että laillisuudestaan huolimatta Kansan Uutisten myöhästyneen lehdistötukihakemuksen käsittelemättä jättäminen olisi kohtuutonta. Täytyy sanoa, että kummeksun päättelyänne ja sen perusteluita suuresti. Ovatko puolueet lain yläpuolella? Parantaako kansan oikeustajua, jos puolueiden virheitä katsotaan räikeästi läpi sormien, samalla kun lapsenraiskaajat päästetään lievillä tuomioilla, talousrikolliset vielä vähemmällä, mutta ylinopeussakkonsa unohtanut kansalainen istuu tuomion täysimääräisenä kiven sisässä?

Yllytte vieläpä toteamaan, että nykyinen lehdistötuki (ja puoluetuki) on tasa-arvoistava järjestelmä, ja pelkästään jo siksi kannatettava. Näin asia ei kuitenkaan ole. Sidottuna kansanedustajien määrään puolueille kohdistuvat tuet syrjivät voimakkaasti pieniä marginaalipuolueita ja lujittavat vanhojen suurempien puolueiden asemaa. Pienillä puolueilla ei täten ole juurikaan mahdollisuuksia saada ääntään “kuuluviin mahdollisimman tasaveroisesti eri foorumeilla.” Vai eivätkö marginaalimielipiteet mielestänne kuulu toimivaan ja rehelliseen kansanvaltaan? Ylimääräisestä vaalipuoluetuesta ei varmaan tarvitse edes mainita tässä yhteydessä…

Tasa-arvoisessa järjestelmässä jokaiselle rekisteröidylle puolueelle kansanedustajien määrästä (tai niiden puutteesta) riippumatta myönnettäisiin samansuuruinen puoluetuki. Samoin valitsijayhdistykset olisivat oikeutettuja vaalitukeen puolueiden ohella. Tämä tietysti kannustaisi ryhtymään puolue- ja vaalibisnekseen pelkästään ansaitsemistarkoituksessa. Toinen tasa-arvoinen vaihtoehto olisi lakkauttaa puolue-, lehdistö- ja vaalituet kokonaan. Itse olen jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla.

Pasi Matilainen
Työläinen, opiskelija, Jyväskylä