Pasi.fi

Miksi ei kannata äänestää eduskuntavaaleissa ja muissa julkisissa vaaleissa?

1. Äänestämisestä ei ole mitään hyötyä

Mikäli et taktikoi viimeisen päälle äänesi kanssa ja valitse ehdokasta tai puoluetta, joka taistelee läpipääsystä pienillä eroilla, yhdestä äänestäsi ei ole käytännössä mitään hyötyä. Ja jos laskelmoisitkin äärimmäisen tarkkaan, yhdellä äänelläsi on oikeasti merkitystä vain ja ainoastaan silloin, kun ehdokkaasi läpipääsy jäisi muuten siitä yhdestä äänestä kiinni arvan varaan, mikä on erittäin harvinaista.

2. Äänestämällä luovut oikeudestasi valittaa

Toisin kuin yleisesti uskotaan, äänestämällä - ei siis jättämällä äänestämättä - menettää oikeutensa valittaa äänestyksen lopputuloksesta ja sen seurauksista. Mikäli äänestät, allekirjoitat samalla sen, että äänestäminen on mielestäsi oikea tapa tehdä päätöksiä "yhteisistä asioista" tai valita päättäjiä päättämään "yhteisistä asioista", ja sen, että tuet äänestyksen lopputulosta, oli oma äänesi sitten voittajien tai häviäjien puolella. Äänestämistä voi siis verrata vaikkapa lottokupongin jättämiseen. 

3. Äänestämällä tuet moraalitonta pakottamista

Valtion toiminta perustuu väkivaltaan ja pakottamiseen. Demokratian ydinajatus on se, että mikä tahansa enemmistön päätös on oikein, vaikka vähemmistö täytyisi pakottaa sen noudattamiseen. Mutta onko esimerkiksi se oikein, että enemmistö voi säädellä vähemmistön seksuaali- ja pariutumiskäyttäytymistä? Mikä oikeus enemmistöllä on päättää, ovatko esimerkiksi homous ja homosuhteet oikein vai väärin? Entä voiko enemmistö päättää, että vähemmistöltä takavarikoidaan rahaa ja omaisuutta (verotetaan), jotta voidaan kustantaa palveluita koko väestölle, riippumatta siitä haluavatko tai käyttävätkö kaikki näitä palveluita?

Sellaisia oikeuksia ei enemmistöllä ole, vaan kaikilla yksilöillä on samat loukkaamattomat oikeudet. Vaikka kaikki muut niin päättäisivät, heillä ei ole oikeutta loukata yhdenkään yksilön oikeutta omaan henkilökohtaiseen vapauteen ja omaisuuteen - eli vaikkapa siihen, kenen kanssa hän haluaa harrastaa seksiä ja avioitua tai että miten hän käyttää omalla työllään ansaitsemansa varat.

Äänestämällä hyväksyt, että enemmistöllä on tämä väitetty oikeus, ja tuet mitä tahansa mielivaltaista tekoa, jonka vaalien valitsema joukkio päättää ottaa asiakseen, vaikka olisit äänestänyt vaalien häviäjiäkin!

4. Äänestäminen ei tuo muutosta

Äänestäjien muisti on tunnetusti lyhyt, mutta vähän paksukalloisempienkin pitäisi viimeistään tässä vaiheessa alkaa ymmärtää, että vuodesta ja vaalikaudesta toiseen pääpiirteissään sama politiikka jatkuu, vaikka päättäjät ja hallituspuolueet vaihtuisivatkin. Täysin riippumatta siitä, onko hallituksessa porvarit, työväki tai joku muu, päättäjät kehittävät lisää lainsäädäntöä säätelemään meidän jokaisen elämää, kasvattavat julkisia menoja ja ottavat lisää velkaa valtiolle.

Itse asiassa, päättäjien vaihtaminen saattaa jopa lisätä sääntelyä, menoja ja velkaantumista, sillä jokaisella puolueella ja päättäjällä on omat erityismielenkiinnonkohteet, joihin paneudutaan vallassa ollessa voimallisemmin, mutta "aiemmin saavutetuista eduista" ei juurikaan tingitä. Jos hallituksessa olisivat jatkuvasti porvarit, he suosisivat muita porvareita, jos taas työväki, he suosisivat työväkeä, jos taas joku muu, he suosisivat jotain muita, ja niin edelleen. Mutta kun päättäjät vaihtuvat säännöllisesti, eri väestönosia suositaan vuorotellen ja valtion budjetti paisuu kuin pullataikina, kun mistään ei leikata kuin korkeintaan silmänlumeeksi!

5. On parempiakin keinoja vaikuttaa kuin äänestäminen

Maailmasta tulee hiukkasen parempi paikka joka ainoa kerta, kun joku päättää tehdä jonkin asian ihan itse, huutamatta valtiota apuun. Yksityisten ihmisten aikaansaannoksia ovat kaikki ihmiskunnan historian innovaatiot ja teknologiset kehitysaskeleet, alkaen vaikkapa jostain tulen ja pyörän keksimisestä. En ollut paikalla, mutta voin täysin varmasti luvata, että kivikaudella ei perustettu komiteaa keksimään pyörää. Ei todellakaan, vaan joku yksittäinen oman aikansa Isaac Newton sen keksi, ja muut sitten kopioivat ja parantelivat keksintöä.

Vastaavasti kollektiivien - kuten valtioiden - aikaansaannokset ihmiskunnan historiassa ovat yhtä kärsimystä - verotusta, väkivaltaa, pakottamista, sotaa... Joku Iosif Stalin yksinään kadulla huutelemassa olisi ollut täysi pelle, mutta luotsaamassa suurvaltaa hän sai aikaan äärimmäisen paljon inhimillistä kärsimystä, puhumattakaan joistain hulluista, jotka oikeasti äänestettiin valtaan vapailla vaaleilla.

Ihmisiä, jotka yrittävät saa aikaan myönteistä kehitystä niinkin yksinkertaisesti kuin levittämällä tietoa, löytyy mm. näiden sivustojen takaa: taloudenperusteet.com, ciel.fi, mises.fi ja liberalismi.net.

Miksi kannattaa jättää äänestämättä?

1. Jättämällä äänestämättä annat päättäjille vastalauseen

Kaikki puolueet laidasta laitaan yrittävät kannustaa kaikkia äänestämään, mieluiten omia kannattajiaan, mutta myös kaikkia yleensä. Syy tähän on se, että jos ihmiset suurin joukoin jättävät äänestämättä, poliitikkojen mielivallalle on sen verran vähemmän tukea.

Demokraattisesti valitut päättäjät nimittäin eroavat itsevaltaisista päättäjistä lähinnä juurikin siten, että he saavat toimilleen vaalien kautta säännöllisen hyväksynnän hallittaviltaan. Itsevaltaiset päättäjät järjestävät saman tarkoituksen vuoksi itseään juhlivia mielenilmauksia tai ihan vaan julistuttavat omaa erinomaisuuttaan ja sen yleistä suosiota hallitsemansa lehdistön kautta. Kaikkien hallitsijoiden - niin demokraattisten kuin itsevaltiaidenkin - pahin pelko on se, että alamaiset eivät enää suostu hallittaviksi eivätkä enää anna hyväksyntäänsä järjestelmälle.

Jättämällä äänestämättä ilmoitat, ettet anna hyväksyntääsi päättäjille etkä järjestelmälle. Äänestämällä tyhjää tai kirkkovenettä ilmoitat ainoastaan sen, että päättäjät ja sellaisiksi tällä kertaa haluavat yleisesti ottaen haisevat, mutta että pakottamiseen perustuva järjestelmä on periaatteessa ookoo - mitä se ei ole.

2. Jättämällä äänestämättä säästät arvokasta aikaasi johonkin tärkeämpään

Kauankohan tyypillinen äänestysreissu kestää? Sijainnista ja ajankohdasta riippuen varmasti jostain varttitunnista ehkä jopa tuntiin saakka, joillakin varmasti pidempäänkin. Mieti mitä kaikkea kivaa voisit senkin aikaa tehdä? Voit vaikkapa leikkiä lastesi kanssa, viettää aikaa kavereidesi kanssa, käydä hyvässä ravintolassa syömässä, pelata pleikkarilla, järjestellä postimerkkikokoelmaasi, jne. Aika harva asia jää kakkoseksi merkityksettömän numeron, kirkkoveneen tai Aku Ankan raapustamiseen leimattavaan ja uurnaan pudotettavaan paperilappuun. Itse ainakin aion viettää tuon ajan lasteni kanssa.

3. Jättämällä äänestämättä et tee mitään moraalisesti kestämätöntä

Äänestäminen ei ole kansalaisvelvollisuus, ei siis ole syytä kokea mielipahaa jätettyään äänestämättä. Äänestämisen lopputuloksena voi kuitenkin syntyä täysin uusia "kansalaisvelvollisuuksia". Vaaleilla valitut päättäjät kun saattavat vaikka keksiä sen äänestämispakon vankeuden uhalla seuraaviin vaaleihin. Vaikka et sellaista kannattaisi eikä se olisi ollut vaalien aikaan esillä, niin äänestämällä vaaleissa annat valituiksi tulleille päättäjille (vaikka et olisi juuri heitä äänestänytkään; mutta toistan itseäni) valtuudet mihin tahansa.

Jättämällä äänestämättä et tee mitään pahaa, mutta et voi edes tietää mitä kaikkea pahaa valtuuttamasi päättäjät keksivät valtaan päästyään. Antamalla tuon valtuutuksen - eli äänestämällä - olet osasyyllinen siihen kaikkeen, oli kysymys sitten lapsiperheiden, yrittäjien, työttömien, vähemmistöjen, yksilöiden ja/tai jonkun muun oikeuksien polkemisesta tai jostain vielä pahemmasta.

Lopuksi...

Äänestämällä hyväksyt sen, että valituiksi tulevilla henkilöillä (vaikka et olisi heitä itse äänestänytkään) on oikeus vapaasti päättää sinun ja muiden ihmisten asioista. Sitäkö todella haluat? 

Älä ole hyödyllinen idiootti, älä äänestä.

(Julkaistu alunperin vaaliblogissa 17.10.2008.)

Valtion (ja kuntien) kaikki toiminta perustuu aina viime kädessä valtion alueelliseen väkivaltamonopoliin. Esimerkiksi veronkanto eri muodoissaan onnistuu vain, koska valtio on ottanut oikeudekseen pakottaa ihmiset maksamaan rangaistuksen uhalla. Erilaisilla verotuloilla puolestaan maksetaan valtion menot. Koska myös väkivallalla uhkaaminen on nonaggressioperiaatteen (NAP) vastaista, libertaareille – kuten minullekin – tuottaa omantunnon tuskaa osallistua valtion toimintaan – kuten esimerkiksi politiikkaan – millään tavoin. Jopa äänestäminen on vaikeaa.

Olisikin parempi, jos kukaan ei äänestäisi. Tällöin ei valittaisi päättäjiä eikä valtio tai kunnat voisi tehdä mitään, koska kansa tuskin sallisi päätösvallan siirtyvän virkamiehille. Ihmisten olisi yht’äkkiä pakko hoitaa omat asiansa ihan itse, ilman valtion ja kuntien ohjausta ja holhousta.

Äänestys on jo kuitenkin käynnissä ja jo 270000 kansalaista on äänestänyt kuntavaaleissa. Jos kukaan ei enää äänestä, se tarkoittaa jo äänestäneiden päätökseen tyytymistä. Jos äänestäjien enemmistön päätös on millään tavoin ennakoitavissa, niin kuin se tietysti on, on äänestämättä jättäminen hiljainen ääni enemmistön kannan puolesta. Äänestämättä jättäminen tekee kaikkien äänestäneiden äänet aivan pikkuriikkisen arvokkaammiksi.

Jos siis ehdokkaana on libertaareja, jotka ajavat valtion ja kuntien ihmisten asioihin puuttumisen vähentämistä, muuttuu libertaarin päätös jättää äänestämättä (libertaaria) tueksi valtiolle ja siten periaatteessa NAP:n vastaiseksi, joskaan passiivisuus ei sinänsä ole NAP:n vastaista.

Mistä sitten tiedät oletko libertaari? Libertarismi on laaja ajatusmaailma, mutta NAP-testi (animaatio englanniksi) on yksinkertainen tapa todeta se: jos mielestäsi ei ole oikeutettua 1) aloittaa väkivallan käyttöä muita ihmisiä kohtaan tai 2) kannustaa kolmatta osapuolta (muut ihmiset tai valtio) aloittamaan väkivallan käyttöä muita ihmisiä kohtaan, niin olet libertaari. Nimenomaan väkivallan (tai sillä uhkaamisen) aloittaminen on kiellettyä: jos joku muu aloittaa väkivallan käytön, muilla on oikeus käyttää väkivaltaa kyseistä henkilöä kohtaan puolustautuakseen, puolustaakseen muita ja lopettaakseen väkivallan käytön.

Lopuksi kuriositeetti siitä, kuinka pienellä oikeutuksella nykyiset päättäjämme toimivat. Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n muodostama hallitus sai eduskuntavaaleissa 2007 taakseen 58,5% kaikista annetuista äänistä. Koska äänestysprosentti oli 67,9%, kaikista äänestäjistä vain 39,72% äänesti hallituspuolueita. Äänioikeutetuista 32,1% ei siis äänestänyt eli käytännössä useampi valitsi “ei mikään annetuista vaihtoehdoista” kuin minkään yksittäisen puolueen.

Lisäksi koska vain 77% väestöstä on äänioikeutettuja, koko väestöstä vain 30,59% osoitti viime vaaleissa tukeaan nykyisille vallanpitäjille! Toki, esimerkiksi vauvojen kohdalla äänioikeus voisi muutenkin jäädä käyttämättä ja olisi hyödytön, mutta muutoin ikäraja on keinotekoinen konstruktio. Ei ihminen maagisesti muutu jotenkin päätöskykyisemmäksi juuri sinä päivänä, kun hän täyttää 18 vuotta.