Läski lähtee blogaamalla.

Minulta on jo useampaan otteeseen pyydetty päivittäisiä blogikirjoituksia siitä mitä syön ja miten laihdutus etenee, joskin kyseiset pyydöt on olleet enemmänkin läppää. Mutta nyt kun yksi rajapyykki on aivan pian taittumassa, niin kirjoitetaan nyt jotain laihdutusasiaa. Projektin eteneminen on nimittäin jo herättänyt positiivista palautetta niin kotona kuin töissäkin, eikä vain graafin osalta vaan myös ulkonäöllisesti.

Yhdeksänkymppiä mennee siis rikki tällä viikolla, tänään päästiin jo 90,1 kiloon. Pudotuksen tahti on alkanut viime aikoina hidastumaan, mutta niinhän se menee, että vähemmästä on pahempi nyhjäistä. Kuitenkin vielä 88 päivää sitten oltiin 98,5 kilossa, joten alaspäin on tultu 8,5% ja noin 0,7kg viikossa, mikä onkin ollut tavoitetahti alusta pitäen. Vähän melkein harmittaa, etten osallistunut työporukan 10% pudotushaasteeseen, sillä nyt oltaisiin jo aika lähellä sitä, tosin aloitin oman projektini kaksi viikkoa ennen tuon haasteen alkua.

Miten tähän on sitten päästy? Se on ollut oikeastaan aika helppoa. Vielä viime vuonna minulla oli tapana juoda melkein joka ilta yksi tai kaksi saunaolutta, vaikka joka ilta ei saunottukaan. Ne jäivät ensimmäisenä pois. Samoin pudotin ruokavaliostani pois karkit ja perunalastut. Nyt sipsejä syödään ehkä kerran kuussa ja karkkipussi kerran pari kuussa, aiemmin selvästi useammin.

Oikeisiin syömisiinkin on tullut puututtua, tosin ei kovin paljoa. Lounaalla olen lisännyt salaatin ja porkkanaraasteen määrää reilusti sekä vähentänyt hieman perunan ja riisin käyttöä. Annos saattaa kokonaisuutena olla jopa suurempi kuin aiemmin, mutta salaatin osuus onkin nyt ehkä noin kolmannes ateriasta. Kotonakin on alettu syödä useammin salaattia. Mutta tietysti salaattiin tulee kastike, siitä en luovu.

Vasta viimeisinä parina viikkona olen lisännyt liikuntaa, ja lähinnä sen vuoksi, että ruokavaliomuutoksilla saavutettujen hyötyjen rajat alkoivat olla lähellä. Nyt vain täytyy edelleen pitää kiinni itsekurista ruokailun kanssa ja lisätä maltillisesti liikuntaa. Tähän asti lisäliikunta on ollut lähinnä työmatkojen kävelyä satunnaisesti pyöräilyn sijasta sekä joskus iltaisin kävelylenkkejä Roopen vaunuja työnnellen.

Enää 65 päivää aikaa pudottaa loput viisi tavoitteesta puuttuvaa kiloa. Toivottavasti saan vauhdin pidettyä samana, muuten tekee tiukkaa… Varsinkin kun pääsiäinen on tulossa, ja lomailu sekä omien että avopuolison vanhempien luona perättäisinä viikonloppuina. Katsotaan.

Pojalla on muuten nyt oma domain, eli Roope.Matilainen.info. Toistaiseksi linkki osoittaa tähän kirjoitukseen, mutta ehkäpä väsään jossain vaiheessa oikein omat sivutkin.

Syvimmät kiitoksemme kuuluvat Keski-Suomen Keskussairaalan äitiyspoliklinikan mukaville ja asiantunteville kätilöille ja lääkäreille! Kiitos!!! Siirryn lepäämään ja palaan sitten synnytyssairaalaan.

[Ihmisen poika]