Tasa-arvoa työelämään

Keskisuomalaisen 7.3. mielipidepalstalla Jenny Lindborg kaipaa feminismiä työelämään ja avaa pelin vanhalla “naisen euro” -kliseellä. Luku Jennyllä on sentään päivittynyt kahdeksastakymmenestä 83 senttiin. Mutta jos sukupuolten välisiä palkkaeroja voidaan vertailla riippumatta toimialasta, niin on aivan yhtä perusteltua ottaa mukaan työaikatilastot.

Koska miehet tekevät keskimäärin pidempää työpäivää, naisen eurosta tuleekin yllättäen 107 senttiä ja miehen eurosta vastaavasti 93 senttiä. Puhumattakaan siitä, että miehet käyttävät keskimäärin suuremman osan elämästään työssä, koska kuolevat naisia aiemmin.

Tilastokikkailulla asiat saadaan kuitenkin näyttämään miltä tahansa, mutta vaikka tilastot kertovatkin ihmisistä, ihmiset eivät ole pelkkiä tilastomerkintöjä tai pelkkiä sukupuolia. Sukupuolten sisällä onkin enemmän vaihtelua kuin niiden välillä. Sekin viestii siitä, että ihmiset ovat keskenään erilaisia.

Tasa-arvoa ei saavuteta sillä, että tilastoissa näkyvät palkkaerot tasataan keinotekoisesti. Todellinen tasa-arvo lähtee siitä, että ihmiset nähdään yksilöinä eikä jonkun ryhmän, kuten sukupuolensa, edustajina. Siten tasa-arvoista on se, että muunmuassa palkka ja työsuhteen muut ehdot ovat kunkin työntekijän ja työnantajan välinen yksityinen asia. Toisethan kun saattavat suosia suurempaa palkkaa, kun taas toiset voivat pitää tärkeämpänä muita etuja, kuten laajempaa työterveydenhuoltoa.

Työelämässäkin tulee korostaa yksilönvapauksia ja erityisesti sopimusvapautta. Siten saamme työelämäänkin paremmin tasa-arvoiset mahdollisuudet kuin sukupuolten tilastollisella vastakkainasettelulla.

Naisia on yhä liian vähän yritysten johtotehtävissä. Tätä mieltä on tasa-arvoministeri Tuula Haatainen (sd.). Haataisen mukaan naisten mukanaolo johdossa hyödyttää yritysten taloutta.

Talousfoorumissa tiistaina puhunut Haatainen sanoi, että paine lainsäädännön käyttämiseen kasvaa, jos mitään ei tapahdu. Suomen 50 suurimmassa pörssiyhtiössä on naisten osuus hallitusten jäsenistä vain viidennes.

Finnmatkojen toimitusjohtajan Riitta Vehmaksen mukaan Suomessa ei ole pulaa pätevistä johtotason naisista. Hän arvioi, että ilman kiintiölakia naisten määrä johtotehtävissä ei juuri kasva.

Olen kirjoittanut Haataisesta sekä sukupuolikiintiöistä sen verran aikaisemmin, etten jaksa alkaa toistamaan itseäni tämän enempää. Toivottavasti Haataista ei kuitenkaan enää hallituksessa nähdä vaalien jälkeen. Eihän tuota yksinkertaisesti kestä kuunnella. Tässä linkit aiempiin kirjoituksiini aiheesta: Logiikka on pettämätön (12.7.2006), Kiintiöt saatava kaikkialle (12.7.2006) ja Kiintiökeskustelua (18.5.2006).

Nimimerkki “Scatman Laukaa” (Ksml 9.11.06) kiinnitti aivan oikein huomiota siihen, että korruptiota ei juuri ole niissä maissa, joissa naisilla on äänioikeus. Selitys on huomattavasti parempi kuin korruptiotutkimuksen tekijöiden tekemä korruption yhdistäminen köyhyyteen, joskin silti hieman puutteellinen. Yleisemmin voidaan sanoa, että edistynyt demokratia vähentää korruption todennäköisyyttä. Tutkijoiden virheen voi ymmärtää, sillä epädemokraattisuus lisää korruption ohella köyhyyden todennäköisyyttä.

Havaijilainen emeritusprofessori R.J. Rummel on pitkään tehnyt ansiokasta tutkimusta demokratian vaikutuksista. Hänen mukaansa demokraattiset valtiot eivät ainoastaan ole rikkaimpia ja vähiten korruptoituneita, ne myös käyvät vähiten sotia. Keskenään demokraattiset valtiot eivät käytännössä sodi lainkaan! Prof. Rummel pitää tutkimuksistaan aktiivisesti blogia osoitteessa http://freedomspeace.blogspot.com/, jossa hän myös ottaa kantaa aihetta sivuaviin ajankohtaisiin tapahtumiin, kuten juuri äskettäin tähän korruptiotutkimukseen.

Demokratian ja tasa-arvon edistäminen kehittyvissä maissa pitäisi näin ollen olla tärkeimpiä prioriteettejamme. Köyhyyden ja korruption ongelmia voidaan yrittää lievittää, mutta ne eivät poistu ennenkuin niiden taustalla piilevät perusongelmat on ratkaistu. Esimerkiksi korruptiota ei poista rikastuminen, jos esimerkiksi yrityksen perustaakseen on täytettävä sata lomaketta ja tavattava lähes yhtä monta viranomaista. Tällöin ainoastaan lahjukset nousevat, mikä entisestään heikentää köyhimpien asemaa.

Lisäys 13.11.: Kirjoitus julkaistu sunnuntain Keskisuomalaisessa, joskin toimitus on katsonut aiheelliseksi poistaa linkin Rummelin blogiin. Muuten, Johan Norberg julkaisi eilen blogissaan Christine Bowersin tekemän käppyrän, joka sopivasti vahvistaa yo. kirjoitukseni kaksi viimeistä lausetta: